Anne-Mari Jussilan puheenvuoro Tarkastuslautakunnan 2025 arviointikertomuksesta

Arvoisa puheenjohtaja,
Kiitos puheenvuorosta tämän asiapykälän käsittelyn alkuun. Olemme sopineet puheenjohtajan kanssa niin, että entisajan PowerPoint-esityksen sijasta pidän nyt puheenjohtajana pidemmän puheenvuoron. Toivomme säästävämme näin aikaa pitkässä illassa, heikentämättä kuitenkaan arviointikertomuksen käsittelyn laatua.

Tarkastuslautakunnalla on takanaan ensimmäinen toimintavuosi. Tarkastuslautakunta työskentelee aluevaltuustolle ja sen 13 jäsenestä kuusi on aluevaltuutettuja.
Toimintavuottamme on rytmittänyt niin asioihin perehtyminen kuin myös uuden tarkastusjohtajan valintaprosessi. Jälkimmäinen prosessi on ollut erittäin kuormittava aikajakso kuluvan ensimmäisen valtuustovuoden aikana – ei vain minulle henkilökohtaisesti vaan asia näyttäytyy myös lautakunnan itsearviointimateriaaleissa. Ei tästä tänään kuitenkaan sen enempää. Jatkamme lautakuntatyön kehittämisen parissa sisäisesti.

Arvoisat kuulijat,
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella aluevaltuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Näistä tehtävistä yksi on lakisääteinen tilintarkastus, jota tarkastuslautakunta koordinoi. Pirha sai tilintarkastajalta vuodesta 2025 puhtaan kertomuksen pienellä lisähuomautuksella siitä, että talouden tasapainoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tähän talouden tasapainottamiseenhan me olemme koko valtuustona sitoutuneet.
Toinen tärkeä tehtävä on laatia vuosittain arviointikertomus, jossa lautakunta havainnoi Pirhan tavoitteiden toteutumista ja toimintaa. Kuten totesin, tarkastuslautakunnan ensimmäiseen toimintakauteen kuului tutustuminen kokonaisuuteen, jolloin tarkastuslautakunta on perehtynyt kaikkiin tehtäväalueisiin: sosiaali- ja terveys-, pelastus-, tukipalvelut, strateginen ohjaus ja sen järjestäminen.

Tarkastuslautakunnan keskeisenä havaintona oli, että talous toteutui ennakoitua paremmin ja palvelujen saatavuus on joiltakin osin parantunut. Taloutta tarkastellessaan tarkastuslautakunta teki havainnon hyvinvointialueen hallinnon keventymisestä. Talouden kuntoon laittamisen ja useiden yt-neuvotteluiden kääntöpuolena voi kuitenkin olla tyytymätön ja kovilla oleva henkilöstö. Asiaa tulee tarkastella tiivisti. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaava Fiilismittari ei tavoitteista huolimatta vielä kääntynyt positiiviseksi vuonna 2025 ja sairauspoissaolojen vähentämisessä ei olla toistaiseksi onnistuttu.

Tarkastuslautakunnan lakisääteisenä tehtävänä on arvioida tavoitteiden toteutumista. Nyt vuoteen 2025 päätyneen strategiankauden tavoitejärjestelmä on moniulotteinen eikä ole aivan yksiselitteistä, mitä tavoitekokonaisuuksia lautakunnan tulisi arvioida. Olemme päätyneet tarkastelemaan taloustavoitteita, järjestämisen tavoitteita, tytäryhtiöiden tavoitteita ja aluehallituksen päättämiä strategian toimeenpano-ohjelman tavoitteita. Tehtäväalueiden ja palvelulinjojen toiminnallisia tavoitteita ei ole tarkasteltu.

Tavoitteiden ohella tarkastuslautakunta arvioi toiminnan tarkoituksenmukaisuutta työohjelmansa puitteissa. Tarkastuslautakunnan arviointiaiheina olivat mm. valtuustoaloitteet, johtamisjärjestelmä, tekoälyn hyödyntäminen, vastuullisuus ja sisäilma-asiat.
Pirhan aluevaltuustossa tehdään paljon valtuustoaloitteita, kolmen vuoden aikana 140 valtuustoaloitetta. Tarkastuslautakunta pohti, voisiko aluevaltuutettujen tiedontarvetta ja halua vaikuttaa asioihin järjestää nopeammalla ja vähemmän kuormittavalla tavalla. Valtuustoaloitteeseen vastaaminen kestää kuukausia, jopa vuosia. Hallinnon laskelman mukaan valtuustoaloitteeseen vastaaminen maksaa keskimäärin 3900 euroa.

Pirhan johtamisjärjestelmää on kuvattu ensimmäistä kertaa. Hyvä niin. Poliittinen johtamisjärjestelmä on selkeä, mutta viranhaltijaorganisaatio on muotoutunut omanlaisekseen. Samoja prosesseja on hajautettu kahteen eri tehtäväalueeseen, tukipalveluihin sekä strategiseen ohjaukseen ja järjestämiseen. Luontevia perusteluja tälle tuplamallille ei ole esitetty. Yhdeltä tehtäväalueelta ja kahdelta palvelulinjalta on poistettu toimialuetaso, mikä tekee kokonaisuudesta epäyhtenäisen. Esihenkilöketjut työntekijöistä johtoon voivat olla epäselvät, koska käytössä ei ole mitään avointa järjestelmää, jossa nämä olisi kuvattu tai saatavilla.
Jokainen hyvinvointialue on saanut luoda omanlaisensa organisaation. Pirkanmaan hyvinvointialueen mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole saaneet painoarvoaan vastaavaa edustavuutta toiminnassa, jossa korostuvat järjestämisen ja tukipalvelujen tehtävät.
Tekoälyn käytössä hyvinvointialue on maltillinen soveltaja. Pirhan 145 ohjelmistorobotiikan prosessia vastaanottavat lähetteitä, lajittelevat niitä, tekevät jonovarauksia ja hoitoprosessien lopettamiseen liittyviä kirjauksia, suunnittelevat hoitajamitoituksia ja siirtävät niiden toteumia tarvittaviin järjestelmiin. Onnistuneesta tekoälyn hyödyntämisestä hyvä esimerkki on Taysin unipoliklinikka, jossa ohjelmistorobotiikan ja muun digikehityksen avulla on voitu hoitaa jopa kolminkertainen potilasmäärä ilman henkilöstön lisäystä.

Kestävän kehityksen ja vastuullisuusasioiden koordinoinnissa Pirha on jälkijunassa, mutta kuluvalla strategiakaudella Pirhaan laaditaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. Tarkastuslautakunnan yhtenä aiheena oli tilojen kunto ja sisäilma-asiat. Sisäilma-asioiden käsittelyprosessi on toimiva, mutta sisäympäristötyöryhmän käsittelemät 180 kohdetta kertovat siitä, että haasteita on harmillisen paljon ja korjausvelkaa pitkältä ajalta.
Tarkastuslautakunta kirjoitti arviointikertomuksessaan myös seuraavista palveluista: pelastus- ja ensihoidon palvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, aikuispsykiatrian ja perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lautakunta tarkasteli myös ikäihmisten ympärivuorokautisen asumispalvelujen hankintaa ja saatua seuraamusmaksua, kuntayhteistyötä, aluevaltuuston toimivaltaa sekä valmiussuunnittelua ja varautumista.

Ja vielä puheenvuoroni lopuksi totean, että Arviointikertomuksen perusteella voidaan vetää yhteen se, että Pirkanmaan hyvinvointialueella on onnistuttu erityisesti talouden vakauttamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Samalla henkilöstön työhyvinvointi, johtamisrakenteiden selkeys sekä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen edellyttävät edelleen määrätietoista työtä.

Tarkastuslautakunnan ensimmäinen arviointikertomus on kokonaisuus, joka sisältää sekä myönteisiä havaintoja että kehittämiskohteita. Tarkastuslautakunta toivoo, että kertomuksen havainnot ja suositukset tukevat aluevaltuustoa hyvinvointialueen toiminnan kehittämisessä sekä tulevissa päätöksissä.

Kiitän tarkastuslautakunnan jäseniä, eläköitynyttä tarkastusjohtajaa ja arviointityöhön osallistuneita viranhaltijoita tehdystä yhteistyöstä kuluneen ja viime vuoden aikana. Uskon, että tarkastuslautakunta itsessään ja koko organisaatio pystyy kehittämään toimintaansa yhteisesti astetettuun suuntaan myös tulevaisuudessa.
Tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksen aluevaltuuston käsiteltäväksi.